Muutos menee tunteisiin

Toimintakulttuurin muutos kohti uutta oppimisympäristöä kannattaa aloittaa jo suunnitteluvaiheessa

Oppiminen ja opettaminen on jo pitkään ollut muutoksessa, ja muutos jatkuu edelleen. Oppimisympäristö ei tarkoita vain luokkahuonetta, pulpettiriviä tai yhtenäistä avotilaa, vaan nykyinen käsitys oppimisympäristöstä on laajempi. Oppimista tapahtuu paljon koulun ulkopuolella, vapaa-ajalla ja harrastuksissa, missä tahansa. Tilojen ja opetuksen tulee tukea tulevaisuuden taitojen, kuten vuorovaikutustaitojen ja tiimityöskentelyn oppimista.

Uusien oppimisympäristöjen suunnittelussa on kolme lähtökohtaa:
1. Opetussuunnitelma
2. Pedagogiikka
3. Tilat

Oppilas ei ole enää tiedon vastaanottaja, vaan aktiivinen osallistuja. Opettajan rooli on muuttunut frontaaliopetuksesta ohjaavaksi oppimisympäristön muokkaajaksi. Myös rehtorin rooli muuttuu kohti jaettua johtajuutta, jossa vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Tämä kaikki yhdessä vaatii osallistavampaa toimintakulttuuria.

Käytännössä ja tutkimuksessa1 on todettu, että uudenlaiseen oppimisympäristöön siirtyminen on stressaavaa sekä koulun johdolle että henkilöstölle. Tilojen lisäksi muuttuvat toimintatavat ja toimintakulttuuri. Muutos menee tunteisiin. Se vaatii paljon joustavuutta ja muutoskykyä jokaiselta. Jos uutta toimintakulttuuria lähdetään harjoittelemaan vasta rakennuksen valmistuttua, kohdataan arjessa paljon muutoskipua. Uudet tilat eivät tuekaan vanhaa opetusmallia. Miten minulle tässä käy? Mitä voin tehdä, jotta muutos kohdallani ja työpaikallani sujuisi mahdollisimman hyvin? Miten kohtaan oppilaat? Entä kollegat?

Hyvinvointi on yhdessä luotu tila

Psykologisen turvallisuuden saavuttaminen muutoksessa vaatii aikaa. Toimintakulttuuria kannattaa lähteä työstämään mahdollisimman aikaisin, mieluiten jo silloin, kun uuden oppimisympäristön suunnittelu alkaa. Mitä isompi porukka muutosprosessin suunnittelussa on mukana, sitä parempi. On hyvä olla mahdollisuus kokeilla yrityksen ja erehdyksen kautta, harjoitella uutta yhdessä. Ennakointi vähentää kipuilua ja stressiä.

Osallistaminen ei välttämättä tarkoita loputtomasti raskaita työpajoja ja suunnittelupalavereja. Apuna voi käyttää digitaalisia työkaluja, kuten CDM Involveria, josta on saatu erittäin hyviä kokemuksia. Osallistamalla voidaan kartoittaa tehokkaasti tilojen käyttäjien ja sidosryhmien näkemykset uudesta oppimisympäristöstä, opetusmenetelmistä ja pedagogiikasta sekä sitouttaa heidät muutokseen. Tulokset antavat suunnitteluryhmälle tietoa käyttäjien toiveista ja ohjaavat oikeisiin asioihin paneutumista.

Kati Räisänen & Katri Kurronen 
CDM, oppimisympäristöjen osallistavat asiantuntijat

1) Blackmore, J., Bateman, D., Cloonan, A., Dixon, M., Loughlin, J., O’Mara, J. & Senior, K. 2011. Innovative Learning Environments Research Study, Centre for Research in Educational Futures and Innovation, Deakin University, Melbourne.